Pro gradu

Tarkastelen tutkimuksessani sitä, mitä ihmiset oppivat YouTuben transsukupuolisten ja muunsukupuolisten ihmisten tubetusvideoista. Tutkin erityisesti sitä, minkälaisia merkityksiä videoissa on ja mitä videoita katsovat ihmiset – tutkija mukaan lukien – oppii niistä. Tarkastelen lyhyesti myös videoiden sisällöllisiä näkökulmia ja sukupuolen ilmaisua queer-tubetuksen kontekstissa sekä tuotan kuvakiteytyksiä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat transtutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen ja feministisen pedagogiikan tutkimus sekä teoria internetjulkisuudesta, vaikuttamiskulttuurista ja videoiden koukuttavuudesta. Tutkimuksen aineistoa ovat kahden ihmisen haastattelut sekä kahdeksan tubettajan videot. Analyysimetodina on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksessa tuotettu tieto syvensi käsitystä tubettamisesta ja nimenomaan trans- ja muunsukupuolisten ihmisten tekemistä videoista sekä niiden merkityksestä katsojille. Tutkielman tuloksien mukaan videoiden katsomisella on seuraavia vaikutuksia: viiteryhmään kuulumisen tunne on tärkeä osa katselua, algoritmit helpottavat itseä kiinnostavien videoiden löytämistä ja videot tukevat eri ikävaiheessa tapahtuvaa sukupuolen pohdiskelua. Lisäksi videot luovat mahdollisuuden nähdä virtuaalisesti erilaisia ihmisiä niistä viiteryhmistä, joihin kokee kuuluvansa ja mahdollisuuden ikään kuin tavata heitä maantieteellisestä sijainnista huolimatta. Videot antavat tietoa tärkeistä asioista liittyen sukupuoli-identiteettiin ja seksuaalisuuteen. Videoiden katseluun vaikuttaa tutkimuksen perusteella liittyvän myös helpotusta lokeroinnin ja voimakkaan itsensä tarkkailun käsittelyyn. This study examines what people learn from YouTube videos made by trans and nonbinary vloggers. The study examines what kind of significance is given to the videos and what people watching the videos learn and acquire in their gender identity from watching them. The study examines the content of these videos as well as gender expression in the context of queer vlogging. The study relies on trans studies, gender studies and feminist pedagogy as well as presenting different forms of internet celebrity and influencer culture. The material includes two interviews, three illustrations and the videos of eight queer youtubers. Both qualitative and network ethnographical research methods were used in the study to collect and analyze the phenomenon. The data was gathered using a semi-structured interview. Data driven content analysis was applied in the analysis. This resulted in a deepened understanding of queer and trans youtubers and the importance of these videos to the people who watch them. As a result, is can be seen that having a feeling of belonging to a reference group plays an important role when watching a YouTube video by trans youtubers. Algorithms help the viewer to find more content that interests them. The videos have a role in supporting the reflection of one’s gender. With the help of the videos it is possible to see people from one’s own reference group and a possibility to meet them despite one’s geographical position. Through the videos the viewer learns about important issues concerning gender identity and sexuality. It also seems that the videos have a relieving effect on the viewer when having moments of strong self observation and getting anxiety over being put in a box

Pro Gradu

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on ollut tarkastella lasten asemaa parisuhteen eron jälkeisessä vainossa. Tutkielmassani olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten lapset voivat olla mukana eron jälkeen tapahtuvassa vainossa. Eron jälkeinen vaino on yksi lähisuhdeväkivallan muoto. Tutkielmassani olen käsitellyt eron jälkeistä vainoa osana lähisuhdeväkivaltaa. Vainoajalla ja vainon uhrilla on ollut aiemmin parisuhde, jonka jälkeen toinen parisuhteen osapuolista on alkanut vainoamaan entistä kumppaniaan. Eron jälkeisessä vainossa vainon uhri ei ole ainoa henkilö, joka kokee ja näkee vainoa. Monesti parisuhteen jälkeisessä vainossa vainon uhrilla ja vainoajalla voi olla yhteisiä lapsia. Lapsi on tällöin mukana vainossa vainotun vanhempansa vuoksi. Eron jälkeistä vainoa on voinut edeltää parisuhde, jossa on ollut väkivaltaa jo suhteen aikana. Vaino ei kuitenkaan välttämättä edellytä, että suhteen aikana olisi esiintynyt väkivaltaa. Eron jälkeinen vaino on sukupuolittunut ilmiö, sillä suurimmassa osassa tapauksista vainoaja on mies. Tutkielmassani en kuitenkaan halunnut rajata tarkastelua yleiseen oletukseen, että vainon tekijä olisi aina mies, sillä myös nainen voi olla eron jälkeisessä vainossa tekijänä. Tutkielmassani olen käyttänyt aineistona käräjäoikeuksien päätöksiä koskien eron jäl-keistä vainoa. Aineiston analyysin olen tehnyt sisällönanalyyttisin menetelmin. Käyttä-mäni aineisto on ollut valmisaineisto ja se on kerätty hankkeen ”Children’s knowing agency in private, multiprofessional and societal settings- the case of parental stal-king” eli CAPS- hankkeen yhteydessä. CAPS-hanketta varten on kerätty eri käräjäoi-keuksista vuosien 2014–2017 väliltä päätöksiä, joissa on käsitelty eron jälkeistä vainoa. Tutkielmassani käyttämäni päätökset ovat kerätty laajasti eri käräjäoikeuksista vuosilta 2016–2017. Tutkielmassani olen sisällönanalyysissä hyödyntänyt yhteensä 34 päätöstä. Kaikissa käyttämissäni päätöksissä lapset ovat olleet jollakin tapaa osallisina eron jäl-keisessä vainossa

Tilatason jalostussuunnitelmien toteutuminen

Kotieläinten jalostustieteen pro gradu-työvokKirjasto Aj-

Karitsojen painojen ja kasvujen perinnölliset ja fenotyyppiset tunnusluvut suomenlampaalla

Pro gradu-työ 1991vokKirjasto Aj-

Tutkielmien arvosanat Helsingin yliopistossa

Kaksiosaisessa tutkielmassa käsitellään tutkielmien arvosanoja Helsingin yliopistossa. Tutkielman osassa I tarkastellaan, onko miesten ja naisten välillä eroa pro gradu -tutkielmien arvosanoissa ja millaisia eroja tiedekuntien välillä on. Tutkielmassa selvitetään, ovatko nuorena valmistuminen ja nopeasti tutkinnon suorittaminen yhteydessä hyviin pro gradu -tutkielmien arvosanoihin, sekä onko opinto-oikeuden perusteella yhteyttä pro gradu -tutkielmien arvosanoihin. Osan I aineisto on vuosina 2000-2012 suoritettujen tutkintojen pro gradu -tutkielmien arvosanat. Tutkielmassa selvitetään, onko tuona aikana pro gradu -tutkielmien arvosanoissa tapahtunut muutoksia, ja onko vuoden 2005 tutkinnonuudistus yhteydessä arvosanoihin. Koska pro gradu -tutkielman arvosana on tutkielmassa järjestysasteikollinen, malliksi valitaan kumulatiivinen logit-malli. Tutkielmassa käytettävä kumulatiivinen logit-malli on osittainen suhteellisten vastamittojen malli (partial proportional odds model). Tällä mallilla selitetään pro gradu -tukielmien arvosanoja sukupuolella, tiedekunnalla, valmistumisiällä, opintojen kestolla, opinto-oikeuden perusteella ja tutkinnon suoritusvuodella. Miehet saavat naisia parempia arvosanoja pro gradu -tutkielmista Helsingin yliopiston tasolla. Miehet eivät saa naisia parempia pro gradu -tutkielmien arvosanoja kaikissa tarkasteltavissa tiedekunnissa. Nuorempina valmistuneet, nopeammin opiskelleet ja ylioppilastutkinnon perusteella opinto-oikeuden saaneet opiskelijat saavat muita todennäköisemmin parhaimpia arvosanoja pro gradu -tutkielmista. Tiedekuntien välillä on suuria eroja pro gradu -tutkielmien arvosanoissa. Pro gradu -tutkielmien arvosanoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosina 2000-2012. Osassa II tutkimusaihe on, onko kandidaatin ja pro gradu -tutkielmien arvosanojen ja opiskelijan sukupuolen välillä yhteys. Tätä tutkitaan tarkastelemalla molempien tutkintojen arvosanojen riippuvuutta sukupuolesta koko valtiotieteellisen tiedekunnan tasolla χ2-riippumattomuustestillä ja sen kaikkien viidentoista oppiaineen tasolla Fisherin eksaktilla ja Fisherin yhdistettyjen todennäköisyyksien testeillä. Myös arvosanojen riippuvuutta oppiaineesta tarkastellaan, jotta saadaan selville jakautuvatko arvosanat samoin kaikissa oppiaineissa. Miehet saavat valtiotieteellisessä tiedekunnassa parempia arvosanoja tutkielmista kuin naiset. Tämä johtuu siitä, että oppiaineiden välillä on suuria eroja niin arvosana- kuin sukupuolijakaumissa. Miesten paremmat arvosanat kandidaatin tutkielmissa ja erityisesti pro gradu -tutkielmissa selittyvät oppiaineiden välisillä eroilla. Miesvaltaisissa oppiaineissa saadaan muita oppiaineita parempia arvosanoja etenkin pro gradu -tutkielmista

Farewell to Media Studies as a Science: An Analysis and Critique of Media Studies, Human Sciences and their Methodology

Ihmistieteissä on jatkunut jo pitkään kahden tiedenäkemyksen vastakkainasettelu. Dikotomiat positivismi–hermeneutiikka ja kvantitatiivinen–kvalitatiivinen ovat tuon vastakkainasettelun muunnelmia. Niiden ydinajatukset ovat säilyneet samoina, vaikka ne aika ajoin esiintyvät ikään kuin uusina. Tämän työn keskeinen kanta on se, että hermeneuttinen ja kvalitatiivinen tutkimusote sekä niiden uudemmat muunnelmat kuten postmodernismi ja sosiaalinen konstruktionismi ovat tieteenfilosofisesti ja käytännöllisesti kestämättömiä. Kysymys ei ole niinkään siitä, mikä on ”ainut ja oikea” kanta, vaan siitä mikä toimii paremmin ja mikä on paremmin perusteltu. Tarkoituksena on tarkastella, miten mediatutkimus sopii tähän kuvaan. Tämä tapahtuu vertailemalla mediatutkimusta suhteessa muihin ihmistieteisiin sekä niissä harjoitettuun tieteenfilosofiseen argumentaatioon. Tällainen laaja tarkastelu on sikäli oikeutettua, että mediatutkimuksen metodologia ei ole ainutlaatuinen eikä se ole syntynyt itsestään itseään varten. Se on päinvastoin läpikyllästetty niin ihmistieteiden kuin yleisen tieteenfilosofian ja tieteen käytännöillä. Mediatutkimuksen tarkastelussa on siis välttämättä otettava huomioon laajempi kokonaisuus. Mediatutkimuksen analyysi perustuu tässä tutkimuksessa kahteen osaan: mediatutkimuksesta alana otettuihin esimerkkeihin ja Vaasan yliopiston mediatutkimuksesta tehtyjen pro gradu -töiden tarkasteluun. Osittain on siis kyse case-tutkimuksesta, jossa Vaasan yliopisto on tarkasteltu tapaus. Testattavana hypoteesina on oletus, että pro gradu -töiden tieteellinen taso ja arvosana korreloivat keskenään. Vaikka eroja löytyi siinä, miten esimerkiksi eri ajatuksia kehiteltiin ja käsiteltiin, ei tieteellisen argumentaation, tieteellisten periaatteiden, toisin sanoen tieteellisyyden sinänsä tasolla eroa pystytty havaitsemaan. Lisäksi pro gradu -työt eivät yleisesti ottaen täyttäneet tieteellisyyden vaatimuksia, vaikka arvosanan perusteella olisi syytä olettaa toisin. Jos yhtäältä pro gradu -työt eivät täyttäneet ”perinteisen” (positivistisen, kvantitatiivisen) tiedenäkemyksen kriteerejä, ne toisaalta vastasivat hermeneuttis–kvalitatiivisen jne. ihmistiedesuuntauksen ihanteita.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Tarinoita solidaarisuudesta - globaalikasvatustyöpajaan osallistuneiden nuorten ymmärrys solidaarisuudesta tietoina, taitoina ja asenteina

Pro gradu -tutkimus käsittelee Nuorten Akatemian Tarinoita solidaarisuudesta -globaalikasvatushankkeen työpajakokonaisuutta, jossa nuoret tutustutetaan globaaliin maailmaan solidaarisuustekojen avulla. Työpajan keskeisenä tavoitteena on kasvattaa globaalia vastuuta kantavia aktiivisia maailmankansalaisia. Pro gradu -tutkimus pyrkii selvittämään, miten globaalikasvatuksen avulla voidaan kasvattaa aktiivisia maailmankansalaisia, jotka edistävät solidaarisuutta yhteiskunnassaan ja laajemmin maailmalla. Pro gradu -tutkimus tarkastelee maailmankansalaisuutta jatkuvana kasvuprosessina, jota voidaan tukea globaalikasvatuksen käytännöissä, josta Tarinoita solidaarisuudesta -globaalikasvatustyöpajassa. Maailmankansalaisuus jäsentyy teoreettisena tarkasteluna tiedoiksi, taidoiksi ja asenteiksi, joita pro gradu -tutkimuksessa kehystetään nuorisokasvatuksen kautta. Pro gradu -tutkimus kuvaa minkälaista ymmärrystä Tarinoita solidaarisuudesta -globaalikasvatuksen avulla nuorille rakentuu solidaarisuudesta maailmankansalaisen tietoina, taitoina ja asenteina. Pro gradu -tutkimus kohdistui kolmeen toisella asteella ohjattuun Tarinoita solidaarisuudesta -globaalikasvatustyöpajaan kevään 2016 aikana. Työpajoista on kerätty tutkimusaineistoa monimenetelmällisesti yhdistäen passiivista havainnointia, visuaalisia tutkimusmenetelmiä sekä teemahaastattelua. Analyysin tukena on käytetty sosiaalisen konstruktionismin lähestymistapaa sekä Elina Nivalan (2010) teoriajäsentelyä kansalaisen toimintakyvyn vahvistamisesta nuorisokasvatuksessa. Kokonaisaineistosta ilmeni kolme ymmärryksen rakentumista kuvaavaa teemaa: yhteisöllisyyttä edistävä arjen solidaarisuus, arjen solidaarisuuden päämäärät ja solidaarisuuden päämäärien edistäminen arjessa. Globaalikasvatuksen kohteina olevien nuorten mukaan solidaarisuus on yhteisöllisyyttä edistäviä arkisia hyviä tekoja, joiden tarpeellisuus nousee hyvinvoinnin edistämisestä. Nuorten mukaan arjen haasteita ja ristiriitoja voidaan ratkaista solidaarisuudella ja siten edistää hyvinvoinnin toteutumista

Kehittämistutkimus pro gradu -tutkielman tutkimusmenetelmänä

Non peer reviewe

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon Odotettavissa koko maassa -seminaari 8.10.2015 Kohti asiakaslähtöisiä palveluita

Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelman 8.10.2015 järjestämässä seminaarissa juhlistettiin koulutusohjelman 15-vuotista taivalta. Viidennen kerran järjestettävässä Odotettavissa koko maassa -seminaarissa olivat aiheina asiakaslähtöiset palvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa. Seminaari kokoaa tietohallinnon parissa työskenteleviä alan ammattilaisia sekä nykyisiä ja entisiä opiskelijoita, alumneja. Ensi kertaa seminaarissa jaettiin nyt vuoden pro gradu-palkinto